palvelut
Sähkökoekalastus
PDF Tulosta Sähköposti

Kuvia artikkelin lopussa

Sähkökoekalastus on virta-alueilla luotettavin tutkimusmenetelmä lohikalojen poikastiheyksien ja luontaisen poikastuotannon selvittämiseksi. Sähkökoekalastuksessa saatujen poikastiheystietojen avulla voidaan tehdä samalla laskennallisia arvioita jokialueen vaelluspoikastuotantokyvystä. Sähkökoekalastusta käytetään toki myös poikasistutusten tuloksellisuuden seurantaan. Tällöin poikastiheysarviot eivät luonnollisesti kerro mitään kalakantojen lisääntymisen onnistumisesta.

Sähkökoekalastus on teknisenä suorituksena kuten mikä tahansa kalastusmuoto - se vaatii omaa erityisosaamista. Sähkökalastuksessa sähkö tainnuttaa kalat anodin ympärillä vain pieneltä alueelta. Sähkökentän ulkopuolella anodin vaikutus on usein kaloja karkottava. Siksi on tärkeää osata lukea kalastusaluetta jokipoikasten elinympäristöjen kannalta ja tehdä kalastus teknisestikin jokialueen pohjan ominaisuuksien mukaan. Oikein suoritetun sähkökoekalastuksen merkitys korostuu erityisesti alueilla, joissa jokipoikastiheydet ovat alhaisia - jos vaikkapa kalastusalueen ainoa samana kesänä kuoriutunut poikanen jää saamatta, on arvio edellisvuotisen lisääntymisen onnistumisesta vastaavasti 100 %:sti virheellinen.

Yhteensä 40 vuoden kokemuksemme sähkökoekalastuksesta on antanut jokipoikasten elinympäristöinventointiin liittyen meille vahvan käsityksen siitä, miten jokialuekokonaisuudet rakentuvat eri-ikäisten poikasten osalta. Eri-ikäisten jokipoikasten tiheydet kertovat suoraan myös jokialueen edellytyksistä vaelluspoikastuotantoon. Vaelluspoikastuotantopotentiaali on puolestaan luonnontilaisten virta-alueiden tärkein laadun mittari. Lohikalojen vaelluspoikastuotannon taso vaihtelee suuresti leveysasteiden mukaan pohjoisten jokien muutamasta sadasta vaelluspoikasesta Etelä-Suomen yli kahteen tuhanteen tuotettuun vaelluspoikaseen hehtaaria kohden.

 

Kuva 1. Sähkökoekalastus on luotettavin menetelmä arvioitaessa lohikalojen lisääntymistä ja poikastiheyksiä. Kuvassa Apajax koekalastamassa Tuulomajoen latvaosien Suomen puoleisella vesistöalueella.
sk1
Kuva 2. Viereisen kuvan koekalastusalueen saalis. Pienemmät kalat ovat taimenen samana kesänä kuoriutuneita poikasia (ikä 0+, n. 5 cm) ja kolme suurempaa (ikä 1+, n 10 cm) vuotta vanhempia. Koealan taimenpoikastiheys oli kyseisenä vuonna 37 kpl/100 m2. Korkeimmillaan tämän koealueen poikastiheys on ollut 121 kpl/100 m2.
sk2
Kuva 3. Saman joen alaosan kivikooltaan karkeammalta koealueelta saatiin saaliiksi vain vanhempia 3-4 -vuotiaita taimenen jokipoikasia (12-19 cm). Nämä kalat ovat smolttiutumassa tällä maantieteellisellä alueella parin seuraavan vuoden aikana.
sk3
Kuva 4. Kuvassa saman joen alaosan koealueen jo hopeoitunut taimenen vaelluspoikanen (smoltti), joka on jo aloittanut vaelluksen alavirtaan kohti syönnösaluettaan Nuorttijärveä. Kalan pituus on 21.5 cm ja ikä 5 v.
sk4